Asuntohinnat kartalla —
avoimesti ja läpinäkyvästi
Neliöt näyttää jokaisen asuinrakennuksen hinta-arvion ja sen muodostavat tekijät — avoimesti ja läpinäkyvästi. Vertaile alueita, tutki hintakehitystä ja ymmärrä, mistä asunnon hinta muodostuu.
Miten Neliöt toimii?
Avoin data, läpinäkyvät hinnat ja 266 000 rakennuksen hinta-arviot.
Jokainen rakennus — ei vain myynnissä olevat
Asuntoportaaleissa näet vain sen, mitä joku on päättänyt laittaa myyntiin. Neliöissä näet 266 000 rakennuksen hinta-arvion — myös sen talon, jota kukaan ei vielä myy.
Läpinäkyvä hinnan muodostus
Hinta-arvio ei ole yksi numero. Näet erikseen, miten rakennusvuosi, vesistön läheisyys, sijainti, koko ja aluekerroin vaikuttavat — ja ymmärrät, miksi naapuritalo maksaa eri verran.
Seuraa markkinan suuntaa
Miten alueesi neliöhinta on kehittynyt vuosina 2018–2024? Vertaile postinumeroalueita ja tunnista nousevat alueet.
Usein kysytyt kysymykset
Hinnoittelusta, algoritmista ja datalähteistä.
Algoritmimme tuntee rakennuksen — mutta ei yksittäistä asuntoa. Se tietää talon iän, sijainnin, koon ja alueen hintatason, mutta ei näe juuri remontoitua keittiötä, parveketta etelään tai märkää kellaria.
Siksi lopullinen kauppahinta muodostuu aina ostajan ja myyjän välillä. Hinta-arvio kertoo, mistä lähtökohdasta neuvottelu kannattaa aloittaa — ja mitkä tekijät siihen vaikuttavat.
Asuntoportaaleissa näet vain kohteet, jotka joku on päättänyt laittaa myyntiin — välittäjän asettamalla hinnalla. Neliöissä näet jokaisen rakennuksen riippumatta siitä, onko se myynnissä vai ei.
Näet läpinäkyvästi, miten hinta-arvio muodostuu — rakennusvuosi, sijainti, vesistön läheisyys ja alueen hintataso eriteltynä.
Jokaisen rakennuksen hinta-arvio perustuu kuuteen tekijään:
1. Perushinta — Kerros- ja rivitaloille Tilastokeskuksen toteutuneet kauppahinnat (€/m²). Omakotitaloille Maanmittauslaitoksen kauppahintarekisterin (KHR) todelliset kiinteistökauppahinnat.
2. Ikäkerroin — Rakennusvuosi vaikuttaa hintaan U-käyrämäisesti: uudisrakentaminen ja historialliset talot ovat arvostetumpia, kun taas 1960–80-luvun elementtirakentaminen on edullisinta.
3. Vesistökerroin — Etäisyys lähimpään järveen tai mereen nostaa hintaa jopa 35 %.
4. Kerroskerroin — Esimerkiksi yksikerroksisissa rivitaloissa ja korkeissa kerrostaloissa on pieni preemio.
5. Kokokerroin — Pienemmät kerrostalot ovat tyypillisesti arvokkaampia neliöltä.
6. Aluekerroin — Alueen toteutunut hintataso suhteessa tilastohintoihin, kalibroitu markkinadatasta.
Tilastokeskus (Paavo & StatFin) — Postinumeroalueiden rajat, väestötiedot ja toteutuneet asuntokauppahinnat. CC BY 4.0.
OpenStreetMap — Rakennusten pohjapiirrokset kartalla.
SYKE Ryhti-rekisteri — Rakennusvuosi, kerrosluku, asuntomäärä ja käyttötarkoitus. CC BY 4.0.
Maanmittauslaitos — Osoitetiedot rakennuksille sekä kauppahintarekisterin (KHR) kiinteistökauppahinnat omakotitaloille. CC BY 4.0.
Mitä naapuritalosi maksaa?
Klikkaa rakennusta kartalla ja näe hinta-arvio sekä sen muodostavat tekijät.